Vastaanottokeskus Münchenissä – Tuhansien pysäkki keskellä Eurooppaa

In Ajankohtaista, pakolaiset, turvapaikanhakijat by Anna Gustafsson0 Comments

 

Rakennus ei ole viehättävä: harmaa parakkikeskittymä keskellä graffitien värittämää taidekorttelia. Silti sen seinien sisällä on paljon toivoa: toivoa uudesta elämästä uudessa maassa. Nuori, viimeisillään raskaana oleva tyttö on ulkona kirpeässä talvisäässä pelkissä varvassandaaleissa. Kun vierailulla oleva Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskuksen nuoriso-ohjaaja Sabally Ansumana astelee asuntolan pihalle, Afrikasta tulleet turvapaikanhakijat ympäröivät hänet nopeasti. Kun tulevaisuus on auki, kysyttävää riittää.

Vasemmalla Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskuksen nuoriso-ohjaaja Ansumana Sabally.

1,1 miljoonaa turvapaikanhakijaa saapui Saksaan vuonna 2015. Münchenin kaupunkiin heitä saapui samana vuonna kaikkiaan 71 000. Kiivaimpana aikana turvapaikanhakijoita tuli Müncheniin 3 500 päivässä. Luku on huomattava, sillä München ei ole suuri kaupunki, sen asukasluku on vain 1,4 miljoonaa. Tulijoita oli pahimpina aikoina paljon enemmän kuin tilaa, ja moni jäi vastaanottokeskuksen ulkopuolelle.

Suuri osa Müncheniin saapuneista turvapaikanhakijoista oli alaikäisiä, yksintulleita lapsia. Turvapaikanhakijoiden määrä on nyt laskenut ja kaikille tulijoille löytyy yösija. Lapsia saapuu silti yksin Müncheniin edelleen noin 100 viikossa. Kaupungista on tullut nopeasti transit-paikka, josta turvapaikanhakijoita lähtee edelleen muualle Saksaan tai Eurooppaan. Nopeimmillaan siirtymä tapahtuu parissa viikossa, usein yhden kuukauden aikana. Pisimmällään Bayernkaserne-vastaanottokeskuksessa ollaan puoli vuotta.

Vapaaehtoisvoimin apuna

Alun kaaoksesta huolimatta München on ottanut turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen sydänasiakseen. Suuri osa työstä tapahtuu vapaaehtoisten järjestöjen voimin. Vastaanottokeskuksessa tulijalle tarjotaan välittömästi ruokaa, suoja ja lääkärintarkastus.

Vastaanottokeskuksessa on panostettu naisten ja tyttöjen turvallisuuteen, heille on omat erilliset yöpymistilansa ja peseytymismahdollisuus. Naispuolisia tulkkeja käytetään mahdollisimman paljon.

Irma Sippola, Maahanmuuttajanuorten Helsinki – hankkeen projektipäällikkö, tutustui Münchenin vastaanottokeskukseen osana Intercity Youth – seminaaria kaupungissa. Toiminnan tehokkuus teki vaikutuksen, mutta tulijoiden suuri määrä tekee yksilöllisen kohtaamisen mahdottomaksi, Sippola kuvaa.

”Vaihtuvuus keskuksessa on luonnollisesti nopeaa. Ihmiset siirtyvät eteenpäin ja tämä välittyi vastaanottokeskuksen työotteessa: syviä luottamussuhteita tulijoiden kanssa ei ole mahdollista, eikä suotavaakaan luoda.”

Taidekortteleissa kulttuurien kohtaamista

Münchenissä vastaanottokeskus perustettiin alueelle, jossa oli jo ennestään monenlaista kulttuuri- ja sosiaalitoimintaa. Alue kaupungin pohjoisosassa on vanhaa teollisuusaluetta ja asuinparakit ovat muinoin olleet armeijalla säilytyskäytössä. Vastaanottokeskuksen perustaminen keskelle kulttuurikorttelia ei ollut yksinkertaista. Alueen eri toimijat ottivat kuitenkin joustavasti turvapaikanhakijat mukaan, Irma Sippola kertoo.

”Yhdessä tekeminen korostui. Esimerkiksi työttömien tukitoimintaan otettiin mukaan myös turvapaikanhakijoita. Helsingin Tavastiaa muistuttava musiikki- ja bänditoimintatila Feierwerk puolestaan toivotti turvapaikanhakijanuoret mukaan tapahtumiinsa.”

Nuorisotilat Münchenissä toimivat monikulttuurisesti. Noin 60 prosenttia kävijöistä on maahanmuuttajanuoria. Kun turvapaikanhakijanuoria alkoi saapua kaupunkiin, päätettiin heidät ottaa mukaan toimintaan samalla otteella kuin muutkin nuoret. Oppimista tapahtui puolin ja toisin. Nuorisotiloilta käytiin vierailemassa turvapaikanhakijoiden asuinpaikoissa ja keksittiin yhdessä tekemistä. Nuorisotaloille annettiin vapaus valita toimintamuoto itse, ja kaupunki antoi siihen lisärahoitusta.

Irma Sippola ihaili toiminnan joustavuutta.

”Tapaamamme ihmiset kaupungissa olivat lähtökohtaisesti myötämielisiä turvapaikanhakijoita kohtaan ja tämä tuotti hyvää tunnelmaa toimintaan.”

Kotoutumisen alku Saksassa

Vaikka Bayernkaserne-vastaanottokeskus ei jääkään kenellekään pysyväksi asuinpaikaksi, pyrkii se silti antamaan asukkaille hyviä kokemuksia siellä asumisesta. Paikassa on vietetty niin Ramadanin päättävää Id-juhlaa kuin jouluakin. Vastaanottokeskuksessa otetaan ensiaskeleet eurooppalaisen elämäntavan omaksumisessa. Irma Sippolalle vierailu oli silmiä avaavaa: turvapaikanhakijoiden kotoutuminen ei koskaan ole vain yhden maan asia.

”Ymmärsin paremmin, kuinka paljon olemme osa Eurooppaa. Yhteinen eurooppalainen solidaarisuus on tärkeää. Jos Saksassa tehdään hyvää työtä turvapaikanhakijan kotouttamiseksi, se vaikuttaa positiivisesti meillä. Turvapaikanhakijat eivät siirry Afganistanista suoraan Suomeen, matkalla heille tapahtuu monenlaista, myös hyviä asioita, kuten vierailu Münchenissä osoitti.”

Irma Sippola sanoo, että helsinkiläisessä nuorisotyössä on paljon samaa otetta kuin Münchenissä. Nuoret otetaan mukaan jo olemassa olevaan toimintaan.

”Turvapaikanhakijanuorten ympäristö on pirstaleinen, eikä heillä ole samanlaista mahdollisuutta saada tukea kuin muilla nuorilla. Siksi heitä pitää auttaa muodostamaan vahva identiteetti ja tekemään sen pohjalta oikeita valintoja. Helsingissä on hyvät mahdollisuudet ja osaamista kohdata turvapaikanhakijanuoret oikein.”

Toimittaja: Anna Gustafsson, Kuvat: Irma Sippola.

Leave a Comment