Suomen kieli – minun kieli?

In Ajankohtaista by Anna Gustafsson0 Comments

Jos puhuu koulussa ja kavereiden kanssa suomeksi, mutta kotona vanhempien kanssa jotain muuta kieltä, saako kutsua itseään suomenkieliseksi? Entä jos on vasta tullut Suomeen, eikä vielä osaa suomea, mutta puhuu sujuvasti vaikka viittä muuta kieltä, onko silloin ”kielitaidoton”? Nämä ovat kysymyksiä, joita maahanmuuttajanuori voi Suomessa kohdata.

Heini Lehtonen vietti väitöskirjaansa tehdessään yli vuoden itä-helsinkiläisissä kouluissa tutkien monikulttuuristen nuorten käyttämä kieltä. Parhaillaan on käynnissä uusi tutkimushanke, nimeltään Itä-Helsingin uudet Suomen kielet, jossa halutaan uudistaa käsitystämme siitä, mitä kielitaito on. Samalla halutaan lisätä kielitietoutta.

Monikielisyys opettaa

Heini Lehtonen kollegoineen on vieraillut esimerkiksi itä-helsinkiläisessä koululuokassa, jossa 22 oppilaan joukossa on 15 eri ensikieltä. Luokan oppilaiden kanssa on kokeiltu toisten kieliä, opeteltu itselle vierasta ja uutta kieltä, esimerkiksi kyrillisiä aakkosia ja venäjää. Vasta luokkaan tullut arabiankielinen poika puolestaan sai toimia opettajana toisille ja loistaa näyttämällä taitojaan, joita muilla ei ollut.

Kaikille nuorille olisi tärkeää antaa kokemus siitä, että oma kieli on tärkeä. Tämä syntyy esimerkiksi siitä, että toiset haluavat oppia kieltä. Monikielisessä luokassa oppilaat oppivat tärkeitä taitoja tulevaisuuden varalle, sanoo tutkija Heini Lehtonen.

”Tulevaisuuden työelämässä pitää pystyä toimimaan erilaisista taustoista tulevien, erilaisten ihmisten kanssa. Monikielisyyteen tottunut ei pelkää sellaista tilannetta, jossa ympäristössä on kieli jota ei itse osaa”, Heini Lehtonen kuvaa. Monikulttuurisesti osaava tietää, miten toimia esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa yhteistä kieltä ei ole.

Suomen kielen arabialaiset lainat

Kielentutkija Heini Lehtonen muistuttaa, että kieli on jatkuvassa muutoksessa. Suomen kieleenkin on tullut lainasanoja kautta aikojen milloin Baltiasta, milloin Ruotsista tai Venäjältä. Hän on itse tutkinut alun perin arabiankielistä ilmaisua, joka on yleistynyt nuorilla Euroopan kaupungeissa. Kyseessä on arabiankielen sana wallahi, joka tarkoittaa suunnilleen ”vannon jumalan nimeen”. Tästä on levinnyt nuorten tapa käyttää sanoja luvata ja vannoa uudella tavalla, osoittamassa puhujan suhtautumista asiaan tai edellä sanottuun.

Uudet sanat ja ilmaisut leviävät kieleen, kun ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa. Heini Lehtonen kuvaa, kuinka aiemmin esimerkiksi eläintenhoidon omaksuminen toisesta kulttuurista toi sen alan sanastoa suomen kieleen. Venäjältä puolestaan omaksuttiin paljon kirkkoon liittyviä sanoja.

Viimevuosilta voidaan nähdä englantilaisten sanojen leviäminen osaksi kieltämme IT-alan kautta. Nuorten käyttämään suomen kieleen on jo tullut ilmaisuja somalista. Tutkija Heini Lehtonen miettii esimerkiksi stadin slangin asemaa nykyään: slangia arvostetaan ja suojellaan. Voisiko suomen kieleen omaksutuilla somalivaikutteilla olla samanlainen asema helsinkiläisten omana kielenä vaikkapa 200 vuoden päästä?

Hyväksytään erilainen suomi

Suomen kielen osaaminen on edelleen avain monella tavalla päästä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Kielitaitoa ei saisi kuitenkaan käyttää aseena sulkea toisia ulkopuolelle. Tutkija Heini Lehtonen toivoo, että oppisimme hyväksymään monenlaiset tavat puhua suomea.

”Erilaisen suomenkielen kuunteleminen on tottumiskysymys. Usein ajattelemme, että jos joku puhuu eri tavalla, hän ei osaa suomea. Olisi hyvä laventaa käsitystämme siitä, mitä suomen kielitaito on. Suomea voi käyttää monella tavalla.”

Monikieliset nuoret joutuvat myös liian usein todistelemaan suomalaisuuttaan.

”Yksikielisessä ympäristössä koko elämänsä pyörineen on vaikea käsittää sitä, että joku joutuu jatkuvasti todistelemaan suomenkielisyyttään”, Heini Lehtonen sanoo. ”Tätä tapahtuu kuitenkin esimerkiksi somalinuorille. Suomessa vielä elää vahvasti ajatus että suomalainen voi olla vain yhdennäköinen ja jos näyttää muulta ei varmaan puhu suomeakaan.”

Toimittaja: Anna Gustafsson

Kuva: Elisa Seppänen

 

 

 

 

Leave a Comment