Rauha puheelle turvapaikanhakijoista

In Ajankohtaista, media, rasismi, turvapaikanhakijat, vihapuhe by Anna Gustafsson0 Comments

Suomalaiset toivovat rauhallisempaa keskustelua turvapaikanhakijoista. Tämä selviää sisäministeriön ja Vaasan yliopiston tekemästä kansalaiskyselystä. Tutkimuksen innoittajana on ollut vuoden 2015 tilanne, jolloin Suomeenkin saapui lyhyessä ajassa paljon turvapaikanhakijoita.

Tutkimus paljastaa suomalaisten ajattelevan, että ääripäiden mielipiteet ovat julkisessa keskustelussa niin korostuneet, että moni ei uskalla keskustella koko aiheesta. Tutkimuksen yksi toteuttajista, dosentti Harri Raisio Vaasan yliopistosta kertoo, että ihmisiä pelottaa leimautuminen.

”Suuren enemmistön ääni ei nyt pääse esille. Oli mitä mieltä tahansa, moni pelkää saavansa suvakin tai rasistin leiman. Jos ääripäät antaisivat keskustelussa muille enemmän tilaa, useampi ihminen uskaltaisi keskustella teemasta laajemmin.”

Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä, johon vastasi 1047 suomalaista. Lisäksi järjestettiin tämän vuoden tammikuussa viisi keskustelutilaisuutta eri puolilla Suomea, joihin osallistui 123 eri-ikäistä ja eri mielipiteillä varustettua suomalaista. Tutkimuksen tulokset ovat yhdistelmä molemmista menetelmistä saatua tietoa.

Sosiaalinen media kärjistää

Tutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaisten mielestä äärimmäiset mielipiteet suuntaan tai toiseen ovat saaneet enemmän näkyvyyttä ja kuuluvuutta kuin niiden edustama osa kansasta. Näin sanoi neljäsosa vastaajista. Erityisesti sosiaalisessa mediassa äärimielipiteet näkyvät selvästi. Monia huolettaa, että erilaisten ajattelutapojen korostuminen saa aikaan vihaa suomalaisten kesken.

Tutkimuksen julkistustilaisuudessa puhunut sisäministeri Paula Risikko sanoo, että huoli on ymmärrettävä.

”Voimme jokainen vaikuttaa siihen, että aiheesta puhutaan kiihkottomasti. Kiihkopuhe muuttuu helposti vihaiseksi puheeksi ja siitä seuraa vihapuhe. Puntaroivien ihmisten ääni pitäisi myös kuulua.”

Palautuksilta suojelua ei sallita

Suomalaiset suhtautuvat tutkimuksen mukaan varsin kielteisesti niihin turvapaikanhakijoihin, jotka jäävät maahan kielteisen päätöksen saatuaan. Myös kirkkoa, järjestöjä ja yksittäisiä kansalaisia, jotka suojelevat kielteisen päätöksen saaneita kritisoitiin tutkimuksessa: vain 5 prosenttia vastaajista kannatti kirkon oikeutta suojella turvapaikanhakijoita palautuksilta.

Moni myös koki, että kotouttaminen pitäisi aloittaa nykyistä aikaisemmin. Kansalaiskeskusteluihin osallistuneita huolestutti erityisesti se, että turvapaikkapäätöksen odotusaikaa ei käytetä tarpeeksi hyödyksi esimerkiksi kielen ja kulttuurin opiskeluun. Yli puolet myös kannatti ideaa, että turvapaikanhakijoille palkattaisiin suomalainen tukihenkilö auttamaan sopeutumisessa uuteen kulttuuriin.

Moni tutkimukseen vastanneista haluaisi tehdä vastaanottokeskuksista avoimempia, jotta tutustuminen puolin ja toisin olisi helpompaa. Juuri kukaan ei myöskään vastustanut sitä, että turvapaikanhakijoiden majoittamista suomalaisten luokse helpotettaisiin.

Tietoa kaivataan lisää

Suomalaisia huolettaa, että puolueetonta tietoa turvapaikkapolitiikasta on vaikea saada. Tiedotusvälineet, joihin suomalaiset luottavat ovat Yle, sanomalehdet ja kaupalliset uutiskanavat. Vain viisi prosenttia laski niin kutsutut vastamediat, kuten MV-lehden viiden tärkeimmän tietolähteensä joukkoon. Tutkimuksessa selvisi, että moni aiheesta kiinnostunut on itse oma-aloitteisesti hakenut tietoa viranomaisten sivuilta.

Tutkija, dosentti Harri Raisio onkin luottavainen suomalaisten suhteen, sillä ilmiössä ollaan valmiita näkemään monia puolia.

”Ihmiset kyllä hahmottavat hyvin kokonaisuuden ja enemmistö ei sorru yksinkertaistuksiin. ”

Tutkimus julkaistiin 21. maaliskuuta 2017. Voit tutustua tutkimukseen kokonaisuudessaan tämän linkin kautta: http://intermin.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kansalaiset-toivovat-turvapaikkakeskusteluun-kiihkotonta-ilmapiiria-ja-lisaa-faktaa

Toimittaja: Anna Gustafsson

Kuva: Jarkko Mikkonen/SPR. Kuva on hätämajoituksesta Torniossa syksyllä 2015.

Leave a Comment