Kun puhutaan maahanmuutosta, puhutaan suomalaisuudesta

In Ajankohtaista, pakolaiset, rasismi, turvapaikanhakijat by Anna Gustafsson0 Comments

Olemme saaneet viime vuosien aikana todistaa, kuinka helposti keskustelu maahanmuutosta kärjistyy. Äänenpainot kiihtyvät välillä laittomuuksiin asti. Toisaalta keskustelun vastapuolikin voi olla näkemyksissään liian yksiulotteinen.

Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkijatohtori Jouni Tilli sanoo, että maahanmuuttokeskusteluun liittyy vahvoja tunteita. Maahanmuutosta puhuttaessa keskustelun intensiteetti kovenee, koska samalla määrittelemme, mitä suomalaisuus on.

Maahanmuutosta puhuttaessa kerromme samalla, mikä suomalainen on, mistä suomalaisessa identiteetissä on kyse. Tämä keskustelu on selvästi lisääntynyt sen myötä, että meille on tullut uusia suomalaisia. Tuttu ja turvallinen on muutoksessa.

Tutkijatohtori Jouni Tilli, Helsingin yliopisto.

Hallinnan tunne kadoksissa

Globalisaatioon ilmiönä kuuluu, että maailmanpolitiikan valtasuhteet, nousevien talousmaiden tulo maailmanmarkkinoille ja eriarvoistumisen lisääntyminen maailmassa vaikuttavat kaikkiin maihin, myös Suomeen. Moni kehityskulku ei ole hallinnassamme, vaikka näkisimme sen seuraukset arkisessa elämässämme. Ihmisille maailma näyttäytyy helposti hallitsemattomana ja ennakoimattomana. Tämä näkyy myös maahanmuuttokeskustelussa.

Maahanmuuton uhkakuvista puhuttaessa tutkija Jouni Tillin mukaan on tavallista kuvata ilmiötä hallitsemattomana: puhutaan pakolaistulvasta, -vyörystä, -kriisistä tai vaikkapa vääjäämättömästä islamisaatiosta, joka maahanmuutosta seuraa.

On mielenkiintoista, miten esimerkiksi Britannian Brexit-kansanäänestyksen ja presidentti Trumpin vaalimenestyksen voittaja-argumenttina voi nähdä nimenomaan hallinnan palauttamisen. Brexit-äänestyksessä ”Take back control” voitti ohi EU:ssa pysymistä puolustaneen ”Stronger in” – argumentin. Samoin presidentti Trump voitti lupaamalla palauttaa Amerikan suuruuden, Hillary Clintonin eteenpäin yhdessä – slogania vastaan.

Hallinnan tunteen palauttamiseen vetoaminen on vahva retorinen ase. ”Politiikassa on paljolti kyse vapauden ja kontrollin välisestä tasapainoilusta”, tutkija Jouni Tilli kuvaa.

Yksi tapa puhua muita parempi?

Tutkija Jouni Tilli on tutkinut suomalaispoliitikkojen maahanmuuttoretoriikkaa käymällä läpi heidän eduskuntapuheitaan, blogikirjoituksia ja haastatteluja. Tilli erottaa poliitikkojen puheessa maahanmuutosta kolme erilaista puhetapaa: puhutaan talouden näkökulmasta, uhkakuvista tai turvapaikanhakijoiden inhimillisestä hädästä. Moni keskustelutyyli on sama Euroopassa maasta toiseen. Tutkijan objektiivisuudella Tilli korostaa, ettei mikään puhetapa ole toista parempi tai ylevämpi.

Tutkija Tilli vierastaa näkemystä, jossa ihminen nähdään vain taloudellisena tekijänä: ihmisen arvoa ei pitäisi mitata sillä, kuinka paljon hän tuottaa hyvinvointivaltion tarpeisiin. Maahanmuutosta puhuttaessa ääripäät näkevät maahanmuuttajan joko taloutemme pelastajana tai kotouttamisen liian kalliina yhteiskunnalle.

On tavallista, että maahanmuuttajia ei julkisessa keskustelussa nähdä itse aktiivisina toimijoina. Heillä on monesti välineellinen rooli. Osa poliitikoista käyttää puhetta maahanmuutosta jopa hyödyttääkseen oman puolueensa menestystä. Tutkija Tilli sanoo, että on myös tavallista, ettei maahanmuuttajia nähdä yksilöinä, vaan massana johon liitetään keskustelussa monenlaisia pelkoja.

Vastuullista keskustelua

Tutkija Tilli myöntää, että maahanmuuttokeskustelu on Suomessa ollut räiskyvää. Tutkija on kuitenkin optimisti: ylilyönneistä huolimatta keskustelu on koko ajan laajentunut ja mennyt eteenpäin. Monenlaisilla äänillä on rooli julkisessa keskustelussa, mutta vastuu pitäisi tuntea. Maahanmuutto on ilmiönä monimutkainen ja houkutus yksinkertaistaa on suuri. Vähitellen on myös pystytty erottamaan politiikan kritiikki henkilökohtaisuuksista.

Kaikkien, myös median pitää tuntea vastuunsa. Jos keskustelu perustuu karikatyyreille, se alkaa edustaa totuutta vaikkapa sellaisille ihmisille, joilla ei ole omakohtaisesti mitään kokemusta maahanmuuttajista.

Tutkija Jouni Tilli, Helsingin yliopisto.

Puhe on politiikkaa

Tutkija Jouni Tilli muistuttaa, että maahanmuuttopuheella tehdään politiikkaa myös muualla. Suomen lisäksi talousnäkökulma on korostunut esimerkiksi Japanissa, jossa on varsin vähän maahanmuuttajia, perinteisesti yhtenäinen väestö ja suuri julkinen velka.

Toinen mielenkiintoinen esimerkki on kauttakulkumaa Serbia. Siellä on korostettu sitä, että pakolaiset ovat vain läpikulkumatkalla, joten he eivät tule niin sanotusti kalliiksi. Serbiassa pakolaisia on voitu avustaa ja samalla korostaa, miten EU:hun pyrkivä Serbia on eurooppalaisempi kuin monet EU-maat.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Jouni Tilli muistuttaa, että puhe ei ole vain puhetta. Retoriikka vaikuttaa suoraan myös siihen, miten ihmiset käyttäytyvät. Puheesta seuraa ihmisen taustasta ja näkökulmasta riippuen reaktio, vaikkapa kun kohtaa arjessa maahanmuuttajataustaisen ihmisen. Tutkija Tilli sanoo, että muureja rakentamalla ei ratkaista mitään. ”Ihmisten liikkuminen lisääntyy koko ajan, myös suomalaisten. Meillä pitää olla sellainen ilmapiiri, että täällä on hyvä olla”, tutkija Tilli painottaa.

Toimittaja: Anna Gustafsson

Artikkelin lähteinä käytetty tutkija Jouni Tillin haastattelun lisäksi hänen kirjoitustaan Politiikasta-lehdessä. http://politiikasta.fi/talousapuja-elintasosurffareita-ismaelin-jalkelaisia-maahanmuuttajat-poliittisessa-retoriikassa/ Lisäksi taustana keskustelutilaisuus Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 26.1.2017. Keskustelemassa olivat Jouni Tillin lisäksi yliopistonlehtori Tapio Nykänen Lapin yliopistosta sekä kansanedustajat Simon Elo (ps.) ja Ozan Yanar (vihr.).

 

 

 

Leave a Comment