Paperittomat rikosten uhreina

In Ajankohtaista, ihmiskauppa, pakolaiset, poliisi, turvapaikanhakijat by Anna Gustafsson0 Comments

Miltä elämä Suomessa näyttää sellaisen silmin, jolle jokainen päivä tarkoittaa pelkoa ja piileskelyä? Suomi on vaikea maa oleskella ilman virallisia papereita.

Suomessa hyvinvointiyhteiskunnan tukiverkosto ulottuu pitkälle, mutta apua saadakseen on pystyttävä todistamaan muun muassa henkilöllisyytensä aukottomasti. Jotta voi hankkia asunnon, ottaa vastaan työpaikan tai saada terveydenhoitoa, paperien oltava kunnossa. Suomessa ihminen ilman maassaoloon oikeuttavia papereita on hyvin turvaton ja altis monenlaiselle hyväksikäytölle.

Paperittomaksi voi päätyä monesta syystä. Voi olla esimerkiksi opiskelija, jonka viisumi menee umpeen. Joku toinen voi olla kotoisin EU-maasta ja Suomessa laillisesti, mutta hänellä ei ole vakuutusturvaa sairauden varalle.

Paperittomien määrää Suomessa on vaikea arvioida. Vielä muutama vuosi sitten poliisi tapasi vuosittain kolmisen tuhatta ihmistä, jotka oleskelivat Suomessa ilman tarvittavia maassaolopapereita. Nyt luvun oletetaan olevan kasvussa.

Paperittomat alttiita rikoksille

Parin viime vuoden aikana Suomeen on saapunut yli 37 000 turvapaikanhakijaa. Viime vuonna hieman yli puolet turvapaikkahakemuksista hylättiin. Osa kielteisen turvapaikan saaneista jää maahan, eräänlaiseen välitilaan, josta on vaikea päästä eteenpäin.

Viime vuoden lopussa vajaa 4 000 ihmistä oli kadonnut vastaanottojärjestelmästä. Suuri osa heistä on jatkanut matkaansa etsimään turvapaikkaa jostakin muusta Euroopan maasta. Osa on palannut alkupisteeseen, maahan josta on jo kerran paennut.  Osa piileskelee Suomessa. Palautusjonossa on noin tuhat ihmistä.

Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg aloitti nykyisessä tehtävässään kolme vuotta sitten, työskenneltyään sitä ennen vuosia maahanmuuttokysymysten parissa. Åberg on huolestunut paperittomien asemasta rikosten uhreina. Paperittomat ovat alttiita monenlaiselle hyväksikäytölle, varkauksille, petoksille, viharikoksille, väkivallalle tai he joutuvat työskentelemään laittomissa olosuhteissa. Paperittoman henkilön kynnys ottaa yhteyttä poliisiin on kuitenkin hyvin korkea. Heillä ei ole taustastaan johtuen luottamusta viranomaisiin.

Paperittoman ei ole helppoa kertoa rikoksista poliisille, koska siihen liittyy aina pelko maasta poistamisesta. Oikeusprosessi on myös pitkä, eikä tietoa toimeentulosta sinä aikana ole. Voi myös joutua käännytetyksi kesken oikeusprosessin. Paperittomia rikosten uhreina ei ole erityisesti huomioitu, ainoastaan ihmiskaupan uhrien on oikeusprosessin vuoksi mahdollisuus saada tilapäinen oleskeluoikeus.
Leena-Kaisa Åberg, Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja.

Kannattaako rikos ilmoittaa?

Paperittomilla rikosten uhreilla ei ole selkeää kuvaa siitä, miksi rikoksen ilmoittaminen kannattaa. Esimerkiksi työelämässä rikoksen uhriksi joutuneen kohdalla on mahdollista, että oleskelulupa on sidoksissa työpaikkaan. Jos alkaa käräjöidä työnantajaa vastaan, todennäköisesti menettää työpaikkansa, ainoan mahdollisuuden pysyä maassa. Taustalla voi olla myös sukulaisuussuhde, jolloin ilmoittaminen on entistä vaikeampaa.

Jos taas kyse on lähisuhdeväkivallasta, uhrin maassaololupa saattaa perustua avioliittoon väkivaltaan syyllistyneeseen puolison kanssa. Tällöin ilmoittaminen on vaikeaa ja siihen liittyy pelkoa esimerkiksi lasten menettämisestä.

Uhrin motivoiminen on vaikeaa. Esimerkiksi ihmiskauppatapauksissa rikoksen todistaminen on vaikeaa. Jos rikosnimike prosessin aikana muuttuukin ihmiskaupasta esimerkiksi kiskonnan tapaiseksi työsyrjinnäksi, uhrin asema rikosprosessissa muuttuu heikommaksi, eikä varmuutta oleskeluluvasta ole.
Leena-Kaisa Åberg, Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja.

Leena-Kaisa Åberg kertoo esimerkkinä Hollannin mallista, jossa paperiton uhri voi tehdä rikosilmoituksen pelkäämättä pidättämistä. Poliisin ja maahanmuuttoviranomaisten välillä on tällöin eräänlainen palomuuri. Lisäksi voisi olla käytössä tilapäinen oleskelulupa, jos auttaa viranomaisia rikoksen selvittämisessä. Oikeusprosessin aikana pitäisi myös olla oikeus majoitukseen ja toimeentuloon.

Paperittomien asemaa puolustaakseen jokainen meistä voi omalta osaltaan pitää silmänsä auki. Esimerkiksi ravintola- tai rakennusalalla voi törmätä työntekijöihin, jotka työskentelevät huonoissa oloissa ylipitkiä tunteja. Tapauksista kannattaa ilmoittaa poliisille.

Paperiton henkilö on oikeutettu Suomessa joihinkin palveluihin. Tällaista apua on esimerkiksi suoja turvakodissa, akuutti terveydenhuolto tai psyykkinen tuki. Rikosuhripäivystyksen neuvonta- ja tukipalvelu on sekin avointa ja ilmaista kaikille.

Toimittaja: Anna Gustafsson

Kuva: Minna Manninen

APUA paperittomille:

Terveydenhoitoa:

Terveydenhoitoa paperittomille on tarjolla viidessä kaupungissa. Global Clinic on vapaaehtoisvoimin toimiva klinikka, jonka tarkka sijainti kussakin paikassa on salaisuus. Global Clinic on ilmainen ja auki kaikille kansalaisuuteen tai oleskelustatukseen katsomatta. Henkilökuntaa sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus.

Yhteystiedot:

Helsinki: globalclinic.finland@gmail.com, puh. +358 44 9774547

Turku: globalclinicturku@gmail.com, puh. +358 46 6251412

Joensuu: puh. +358 46 5900186

Oulu: paperittomat@odl.fi

Tampere: globalclinic.tampere@gmail.com

Lakineuvoa:

Pakolaisneuvonnan lakimies päivystää maanantaisin ja torstaisin kello 14–16 numerossa +358 45 237 7104.  Numerosta voi kysyä neuvoja ja ohjeita. Lakimiehelle voi myös lähettää sähköpostia osoitteeseen paperittomat@pakolaisneuvonta.fi.

Tukea ja neuvoa rikosten uhreille:

Rikosuhripäivystyksen auttava puhelin päivystää maanantaista tiistaihin klo 13–21 ja keskiviikosta perjantaihin 17–21 numerossa 116 006. Juristi päivystää maanantaista torstaihin klo 17–19 numerossa 0800 161 177.

Leave a Comment