Keitä ovat tulevaisuuden suomalaiset?

In Ajankohtaista, taide, turvapaikanhakijat by Anna Gustafsson0 Comments

Kansallismuseon aulan pyöreää kattoa koristavat Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-freskot. Maalausten alla avautuu pyöreä pikkugalleria, johon voi astua sisälle. Kokemus on vaikuttava, kun eri korkeuksille sijoitetut suuret muotokuvat ottavat katsojan valtaansa. Kansainvälinen taidekonsepti Studio Aleppo on löytänyt kodin Kansallismuseosta.

Idea Studio Aleppoon syntyi pommitetun valokuvausstudion raunioilla Syyriassa, kun valokuvaaja Issa Touma löysi pölyn ja kivien keskeltä negatiiveja. Syyrialaiskaupunki Aleppon Bawabet al Qasab – kadun studiossa oli kuvattu kaupunkilaisia aina 20-luvulta 70-luvulle asti.

Nyt kansainvälinen taidekollektiivi on alkanut järjestää uusia Studio Aleppoja eri puolilla Eurooppaa. Tekeillä on galleria uusista ja vanhoista eurooppalaisista.

Helsingin Studio Aleppo – kuvauksissa Helsingissä pidempään asuneet maksoivat kuvastaan 50 euroa ja kustansivat samalla kuvauksen myös jollekin uudelle kaupunkilaiselle, esimerkiksi maahanmuuttajalle tai turvapaikanhakijalle. Kuvaukseen ilmoittautui nopeasti ihmisiä enemmän kuin mukaan mahtui.

Kaksipäiväisen pop-up – kuvaussession seurauksena näyttelyssä oli esillä 23 pidempään Helsingissä asuneen ja 23 tuoreen tulokkaan muotokuvat. Kuvattavat myös haastateltiin, ideana löytää ihmisten kesken jotain, mikä meitä kaikkia yhdistää, olipa kotimaamme mikä tahansa.

Suomalaista kulttuuria ja -perinnettä vaaliva Kansallismuseo on monikulttuurisuutta korostavan ja ajankohtaiseen maahanmuuttokeskusteluun viittaavan näyttelyn järjestäjänä rohkea. Museolle näyttely on mahdollisuus osallistua vahvasti julkiseen keskusteluun suomalaisuudesta, kertoo Kansallismuseon markkinointi- ja viestintäjohtaja Jonna Heliskoski.

”Kansallismuseo antaa Studio Aleppolle puitteet, jotka alleviivaavat merkittävästi näyttelyn aihetta. Voimme miettiä näyttelyn kautta maahanmuuttajien roolia yhteiskunnan rakentajina. Tulevaisuudessa on otettava kantaa siihen, miten suhtaudumme monikulttuurisuuteen Suomessa”, Heliskoski kuvaa.

”Kyllä siitäkin keskusteltiin, miten tämä sopii Suomi 100 – juhlavuoteen”, Kansallismuseon Jonna Heliskoski kertoo, ”Kansallismuseo haluaa kuitenkin nimenomaan ravistella ajatuksiamme suomalaisuudesta ja suomalaisesta kulttuuriperinnöstä. Tulemme tekemään vastaavia yhteiskunnallisia avauksia jatkossakin.”

Kansallismuseon perusnäyttelyn kokoelmia tutkiessa voi nähdä, kuinka vaikutteet eri puolilta maailmaa ovat aina muokanneet kulttuuriamme. Studio Aleppon kaltainen näyttely on mahdollisuus myös palauttaa mieleen, että kuvamme suomalaisuudesta ja suomalaisesta identiteetistä kaipaa aika ajoin päivitystä.

Helsinki on Amsterdamin jälkeen vasta toinen kaupunki, jossa Studio Aleppo järjestetään. Syksyllä ovat vielä vuorossa Haag ja Berliini. Lopulta kaikki kuvat kootaan lyhyiden haastattelujen kera nettigalleriaan.

Suomen näyttelyn tuottaja ja kuraattori Ceyda Berk-Söderblom on tulokseen tyytyväinen.

”Valokuva on tämän näyttelyn tarkoituksiin hyvin älykäs väline. Kun ihminen on valokuvattavana ja taiteen kohteena ei ole väliä mistä tulee tai kauanko on ollut täällä. Se on hyvin voimakas kokemus.”

Näyttelyn tuottaja Ceyda Berk-Söderblom peilaa näyttelyssä myös omaa tarinaansa. Turkista alle kaksi vuotta sitten Helsinkiin muuttanut Berg-Söderblom sanoo, että taidemaailmassa kansainvälisyys on etu, mutta kestää silti aikansa tutustua ihmisiin ja löytää paikkansa. Studio Aleppossa on tarkoitus antaa ääni uusille kaupunkilaisille ja tehdä heidät näkyviksi.

”Näyttelyssä on monia kerroksia. Muotokuvaa otettaessa ihminen on yksin, mutta näyttelyssä kuvat päätyvät rinnakkain ja se on merkityksellistä.”

Toimittaja: Anna Gustafsson

Kuvat: Soile Tirilä, Museovirasto

 

 

Leave a Comment