Kehitysapu ennätystasolla – vai onko?

In Ajankohtaista, kehitysapu, pakolaiset, turvapaikanhakijat by Anna Gustafsson0 Comments

 

Kehitysapu ei ole koskaan ollut yhtä korkealla tasolla kuin nyt, selviää OECD:n eilen julkistamasta tilastosta. Maailman 29 rikkainta valtiota maksoivat kehitysapua viime vuonna yhteensä 129 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoteen on lähes 9 prosenttia.

Mutta vaikka kehitysavun määrä on kasvanut, apu kaikkein köyhimmille maille on silti vähentynyt. Tämä johtuu osittain siitä, että kehittyneet maat laskevat pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta kotimaassa syntyneitä kuluja osaksi kehitysapua. Suuren turvapaikanhakijamäärän vuoksi monet eurooppalaiset maat, esimerkiksi Saksa, ovat kasvattaneet merkittävästi kehitysapuaan – josta suuri osa kuluu siis omassa maassa.

Missä kehitysapu käytetään?

Myös Suomi laskee meillä omassa maassamme pakolaisille annettavan avun osaksi kehitysapua, kertoo kehitysrahoituksen asiantuntija Niina Mäki Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepasta. Suuren turvapaikanhakijoiden määrän vuoksi Suomen kehitysyhteistyönä raportoimat kulut ovat nousseet vuoden aikana huimat huimasti: noin 35 miljoonasta 118 miljoonaan euroon.

”On huolestuttavaa, että merkittävä osuus kehitysyhteistyön kasvusta johtuu siitä, että maat laskevat kotimaassa pakolaisten vastaanottamisesta tulevia kuluja osaksi kehitysyhteistyötään. Kansalaisjärjestöjen linja on, että pakolaiskuluja ei pitäisi lainkaan raportoida osaksi kehitysyhteistyötä. Kehitysyhteistyön pitäisi olla köyhyyden vähentämistä kohdemaissa.”

Suomi kaukana tavoitteesta

YK suosittaa, että jäsenvaltiot laittaisivat kehitysapuun 0.7 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Vain kuusi maata pääsee tähän tavoitteeseen. Pohjoismaista Ruotsi, Tanska ja Norja ovat tässä joukossa. Määrällisesti suurin kehitysavun maksaja on edelleen Yhdysvallat.

Suomi menee nyt kehitysavussaan 0.4 prosentin tasolla. Suomi on tällä hetkellä suhteellisesti suurin kehitysavun leikkaaja, kertoo asiantuntija Niina Mäki Kepasta. Mäki kertoo, että kun Suomen ennen tukemia projekteja ja hankkeita on jouduttu ajamaan alas, pelkästään kansalaisjärjestöihin kohdistuvat leikkaukset koskevat yli miljoonan ihmisen elämää kehitysmaissa.

”Suomi on kyllä sitoutunut tavoittelemaan kehitysavussamme 0.7 prosentin osuutta bruttokansantulosta. Mutta kun leikkauksia on tehty, tavoite karkaa aika kauaksi. Nyt arvioidaan että nykytaso pysyy ainakin lähivuodet”, kuvailee Niina Mäki.

OECD:n tilasto muistuttaa, että äärimmäisessä köyhyydessä elää edelleen 10 prosenttia maailman ihmisistä.

Voit tutustua eri maiden maksamiin kehitysyhteistyörahoihin OECD:n tilaston avulla:

http://www.oecd.org/development/development-aid-rises-again-in-2016-but-flows-to-poorest-countries-dip.htm

Toimittaja: Anna Gustafsson

Kuva: Aapo Huhta/SPR. Kuva on otettu Somaliassa maaliskuussa 2016.

Leave a Comment