Ajankohtaista

Safe stadin nettisivuilla on artikkeleja maahanmuutosta, turvapaikanhakijoista ja nuorista helsinkiläisistä erilaisissa elämäntilanteissa. Voit seurata meitä myös Facebookissa, linkkaamme uusia juttuja sinne säännöllisesti.


  • LUE LISÄÄ
    Vihapuheen vastainen verkosto kokoaa toimijat yhteen
    13.10.2017
    Vihapuheen vastainen verkosto on Allianssi ry:n koordinoima eri kansalaisjärjestöjen, viranomaisten ja muiden julkisten toimijoiden yhteistyöverkosto, jonka tehtävänä on pitää järjestöt, ministeriöt ja viranomaiset ajantasalla liittyen vihapuheeseen ilmiönä. Verkoston tavoitteena on auttaa nuorten kanssa toimivia ammattilaisia vihapuheen kohtaamisessa ja käsittelyssä. Alla Allianssi ry:n yhdenvertaisuusasiantuntija Laura Heinonen kertoo tarkemmin vihapuheenvastaisesta verkostosta ja #torjunvihapuhetta -kampanjasta.   https://youtu.be/kTslqfSD_fE   Verkoston tausta ja toiminta Verkoston tausta on Suomen Planin koordinoimassa Ei vihapuheelle -kampanjassa, joka toteutettiin 2013-2015. Verkosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja yhteistyössä kokoaa toimijoita suunnittelemaan kampanjoita ja auttaa uusien käytäntöjen lanseeraamisessa. Tänäsyksynä verkoston kautta jalkautetaan vielä seksististä vihapuhetta käsittelevä opas nuorille. Verkosto oli myös mukana suunnittelemassa "Tästä saa puhua" -seminaaria joulukuussa 2016, joka kokosi yhteen laajemmin toimijoita julkiselta sektorilta, mediasta ja järjestöistä. Seminaarin yhteydessä järjestettiin myös työpajoja, joissa toimijat saivat miettiä miten vihapuhetta, disinformaatiota ja valeuutisia vastaan voidaan toimia.   Vihapuhe ei ole staattinen käsite Verkoston tärkein tehtävä on pitää yllä keskustelua vihapuheesta, joka käsitteenä on monitulkintainen. EU:n ministerineuvoston ehdotus vaatii vihapuheelta käsitteenä rinnastusta kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. On kuitenkin olemassa paljon puhetta, joka on vähemmistöryhmiä leimaavaa ja jää varsinaisen rikollisen puheen ulkopuolelle. Blogimme aiemmassa jutussa käsittelimme juurikin viharikoksia ja vihapuheen suhdetta. Lasten ja nuorten kanssa toimivat ammattilaiset puuttuvat kuitenkin myös ilkeämieliseen ja leimaavaan puheeseen. 2.10.2017 alkanut OKM:n #torjunvihapuhetta -kampanja korostaakin tätä eroa hyväksyttävän ja rikollisen puheen välillä. Tämä on rinnastettavissa toimiin koulukiusaamiseen puuttumisessa.   Joskus vihapuhe -käsite tulee ilmi sukupuolittuneessa häirinnässä, joka ei välttämättä sisällöllisesti ole vihapuhetta mutta kohteen tai kohteiden viiteryhmä korostuu. Näin on tapahtunut esimerkiksi GamerGate'n tapauksessa. Toisaalla vihapuheeksi ymmärretään rasistinen tai antisemitistinen puhe, joka taas jättää esimerkiksi islamofobian ulkopuolelle. Vihapuhe toimii parhaillaan sateenvarjo käsitteenä, jonka alle mahtuu kaikki rasismista vammaisuutta pilkkaavaan puheeseen. Vihapuhe ei ole yhtä kuin viharikokset, jotka ovat rikoksia joilla on rasistinen tai vastaava motiivi. Verkostotyöllä pidetään eri toimijoiden välillä yllä tätä keskustelua vihapuheen tulkinnasta.      
  • LUE LISÄÄ
    Nuorten viharikokset ovat harvinaisuus
    11.10.2017
    Poliisihallituksen viharikoksista vastaava poliisitarkastaja Måns Enqvist vastaa työkseen poliisin käytännön toimien suunnittelusta liittyen viharikoksiin, ihmisoikeusrikoksiin ja ihmiskauppaan. Hänen mukaansa viharikokset ovat lisääntyneet huomattavasti syksystä 2015 alkaen. Esimerkiksi aiempina vuosina epäiltyjä kiihottamisia kansanryhmää vastaan tuli vuosittain vain 20-40. Nyt tänä vuonna epäilyjä on tullut jo lähemmäs parisataa vaikka vuotta on vielä jäljellä. Samanaikaisesti myös ei-laiton vihapuhe on lisääntynyt ja tämä luo pohjaa muille viharikoksille. Taustalla vaikuttaa voimakkaasti polarisoitunut ja politisoitunut maahanmuuttokeskustelu.   Viharikoksella tarkoitetaan tässä yhteydessä Suomen laissa koventamisperusteena olevaa rasistista tai vastaava motiivia. Itse rikos voi olla niin pahoinpitely kuin kunnianloukkaus. Rangaistavalla vihapuheella viitataan Euroopan neuvoston ministerikomitean ehdotukseen, jonka mukaan vihapuhe on sellaista ilmaisua, jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuvihaa, muukalaisvihaa, antisemitismiä tai muunlaista vihaa, joka perustuu suvaitsemattomuuteen. Suomen rikoslaissa tämä on kirjattu kiihottamisena kansanryhmää vastaan, mutta myös laittomat uhkaukset ja kunnianloukkaukset voivat olla rangaistavia vihapuheita, jos rikos tehdään rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta.   Poliisi voi puuttua vain laittomaan puheeseen Kaikki vihapuhe ei ole viharikoksia. Vihapuhetta voi esiintyä myös sellaisena, ettei lain nojalla siihen voi puuttua. Esimerkiksi asioista ilkeäsävyiseen ja epämiellyttävään sävyyn käytävään puheeseen poliisi ei puutu. Enqvist korostaa, että "poliisin kohdalla on huomioitava, että poliisi torjuu rangaistavaa vihapuhetta. Moni ihminen tosin tulkitsee vihapuhetta eri tavalla. Lainsäädäntö ja kansainväliset säädökset, joihin olemme liittyneet takaavat laajan ilmaisuoikeuden mutta ilmaisuoikeudella ei saa loukata tai estää muiden oikeuksia. Tästä syystä meillä on laissa rikosnimikkeenä kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja laki suojelee muun muassa uskonrauhaa. Samoin laittomat uhkaukset ja kunnianloukkaukset voivat olla rangaistavaa vihapuhetta."   Enqvistin mukaan kasvatukselliset toimenpiteet ovat kestävämpi tapa torjua vihapuhetta, koska juurikin rangaistavuuden ulkopuolelle jäävä puhe ei tule poliisin tietoon. Toisena huomiona Enqvist mainitsee kolmannen sektorin aktiivisen roolin. EU:n tasolla toimii trusted reporters -aseman saaneita järjestöjä, jotka seuraavat sosiaalista mediaa ja tekevät ilmoituksia laittomasta sisällöstä. EU -tasolla on myös yhdessä sosiaalisen median palveluntarjoajien kanssa sovittu, että viranomaisen tai trusted reporter -aseman saaneen järjestön ilmoituksesta on sisältö tarkastettava ja poistettava 24 tunnin kuluessa ilmoituksesta. Suomessa samankaltaista toimintaa on vielä hyvin vähän ja kolmannella sektorilla ei ole resursseja tähän. Tästä syystä Suomen raportointi ETYJ:lle perustuu viranomaisraportointiin ja ei-laiton vihapuhe sekä rasismi laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä jäävät raportoinnin ulkopuolelle.   Vihapuheen muoto tai ilmiasu ei ole lain näkökulmasta oleellista. Ei ole väliä onko sisältö kuvameemi, video vai teksti. Vaatimukset poistaa sisältö koskevat myös kommenttikenttiä ja henkilökohtaisia Facebook -seiniä. Mikäli henkilöllä jonkinlainen mahdollisuus valvoa ja hallinnoida media-alustaa, niin siitä seuraa myös vastuu, sillä esimerkiksi Suomen lain kiihottaminen kansanryhmää vastaan rikospykälä sisältää kohdan tiedon pitämisestä yleisön saatavilla. Enqvistin mukaan myös muiden kommenttien jakaminen käy syyksi epäillyille rikollisesta rangaistavasta vihapuheesta. Mikäli poistoa ei tee kehotuksesta huolimatta, niin kommentoija ja sivuston ylläpitäjä voivat molemmat syyllistyä rikokseen.   Nuoret syyllistyvät viharikoksiin harvoin Enqvistin mukaan nuorten kohdalla on syytä olla positiivinen, sillä harva kiihottamisesta kansan ryhmää vastaan-rikoksesta epäilty on alle 30-vuotias. Tänä vuonna ilmi tulleista tapauksista vain muutama prosentti on alle 30 -vuotiaiden tekemiä. Viharikosten tyypillisin tekijä on noin 30 -vuotias mies vaikka aktiivisia naisiakin on joukossa. Toisaalta on myös huomioitava, että nuoret käyttävät sosiaalista mediaa eri tavalla. Pikaviestiryhmät ja Snapchat ovat alaikäisten kanavia. Niissä voi toki esiintyä kiusaamista, johon voi sisältyä elementtejä vihapuheesta. Kaikella tällä on kuitenkin laajempi vaikutus vihapuheeseen vaikuttavien mekanismien ollessa samoja, jotka vaikuttavat poliittiseen ja uskonnolliseen ekstremismiin. Enqvist toivoisi vahvaa yhteiskunnallista panosta kouluihin ja varhaiskasvatukseen sekä vihapuheen että ekstremismin torjumisessa.  
  • LUE LISÄÄ
    Ole hyvä Helsinki -kampanja tekee kaupungista empaattisemman
    18.9.2017
      Ole hyvä Helsinki -kampanja on täyttänyt metroasemat kaupunkilaisten tekemästä taiteesta syyskuun alusta alkaen ja ovat nähtävillä kevääseen 2018 saakka. Kampanjassa 400 mainostaulua 10 metroasemalla valjastetaan taiteelle. Yhteensä 200 kaupunkilaista on osallistunut niin valokuvaamalla kuin kuvittamalla omasta näkökulmastaan, miten osoittaa empatiaa kanssaihmisiä kohtaan. Nuoria on ollut ohjaamassa useita taiteilijoita muun muassa valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja sarjakuvataiteilija Ahmed Warda. Helsinkiläisiä on myös pyydetty osallistumaan kampanjaan Arabian katufestivaaleilla.     Faridan mielestä kuvien tulee olla esteettisiä mutta tunteisiin vetoavia Kampanja on myös tarjonnut nuorille mahdollisuuden osallistua kaupunkitilan virkistämiseen, tämä on ilahduttanut varsinkin kampanjaa osallistunutta Farida Ud-Dinia. Näin nuorelle syntyy tunne arvostuksesta. Faridan mukaan kuvien pitää olla esteettisiä mutta vaikuttavuus riippuu siitä ovatko ne tunteisiin vetoavia vai eivät, sillä sellaiset kuvat muistetaan niin hyvässä kuin pahassa. Farida osallistui kampanjaan valokuvaamalla ja yleensä kaikki onnistui hyvin, vaikka välillä satunnaisten ihmisten ilmestyminen poseeraamaan hieman ahdisti. Kampanjaa Farida toivoo myös ensivuodelle ja hänen omasta mielestään "kaupallisen tilan korvaaminen taiteella tekee kaupungista mielenkiintoisemman".   Ole hyvä Helsinki -kampanja tekeekin metroasemista mielenkiintoisempia elämänmakuisella tavalla. Pietarin metroasemat ovat monet itsessään näyttäviä ja niiden luoma vau! -efekti varmasti säväyttää kullattuine korinttilaispylväineen. Ne eivät kuitenkaan edusta kansalaisia vaan valtaa. Historiallisina muistomerkkeinä ne jäävät ihmisten mieliin. Helsingin kaupunki osoittaakin näin haluaan osallistaa kaupunkilaisia aktiivisina toimijoina oman ympäristönsä hyväksi eikä vain vallankohteina. Näin kaupunkilaisuudesta tehdään toimijuutta muutenkin kuin joka neljäs vuosi.

Arkisto

Mikä on Safe Stadi?

Safe stadissa työskentelee kolme kokopäiväistä työntekijää. Porukkaa vetää projektikoordinaattori Topias Suksi. Nettisivuille kirjoittaa toimittaja Anna Gustafsson. Nuorisoasiankeskuksesta hankkeessa työskentelee nuoriso-ohjaajana Sabally Ansumana. Hankkeen päätavoite on lisätä turvallisuuden tunnetta Helsingissä erityisesti turvapaikanhakijanuorten ja maahanmuuttajanuorten keskuudessa. Lisäksi halutaan ehkäistä ja puuttua vihapuheeseen erityisesti netisssä, jossa olemme vahvasti läsnä.

Keitä me olemme?

Flickr galleria

Facebook